Sijainti
As Oy Aurakatu 22 uudessa kuosissaan. Yhtiössämme toteutettiin täydellinen julkisivujen korjaus ja maalaus loppuvuoden 2015 – alkuvuoden 2016 aikana. Samalla myös kaikki ikkunat ja ulko-ovet uusittiin. Kuvan näkymä on Aurakadun ja Puutarhakadun kulmasta Wuorilinnan edustalta. Verrattaessa tätä kuvaa historia-sivulla olevaan m/v-kuvaan, joka on otettu Taidemuseon alapuolelta torin suuntaan Aurakatua alaspäin voidaan huomata, että lehmukset ovat kasvaneet, mutta pysyneet sopivan kokoisina ja kuosissa – säännöllisten keski-eurooppalaistyyppisten muotoleikkauksien ansiosta. Lehmusrivistö on tänään aivan ajoradan reunassa ja jalkakäytävät on siirretty talojen seinustoille. Puutarhakadusta Taidemuseolle molemmin puolin katua jalkakäytävät ovat kuitenkin edelleen ajoradan vieressä.
Talomme sijaitsee Venäjän keisarin luottoarkkitehti Carl Ludwig Engelin piirtämän Turun ruutukaavan korttelissa nro 21. Se rajoittuu etelässä Yliopistonkatuun, lännessä Puolalankatuun, pohjoisessa Puutarhakatuun ja idässä Aurakatuun. Korttelin nimi on Mehiläispesä (Bikupan).
Kun kulkija saapuu Kauppatorin luoteiskulmaan ja lähtee nousemaan Aurakatua ylämäkeen kohti Taidemuseon jykevää rakennusta hän näkee heti vasemmalla puolellaan Priman talon (Aurakatu 14), eli tyylipuhdasta jugendia. Talo valmistui v. 1904 – sen suunnitteli Turun sen ajan ykkösarkkitehti Frithiof Strandell.
Edelleen vasemmalla sijaitsee Aurakatu 16, entinen Suomalainen Tyttökoulu, joka sekin on jugendia, vaikkakin hieman poikkeuksellista sellaista. Se valmistui v. 1906. Nykyisin se toimii nuorten Vimma nimisenä toimintatalona.
Sitä vastapäätä sijaitsee Aurakatu 11, vanha Kauppaoppilaitoksen talo, joka valmistui v. 1903 – sekin tyylipuhdasta jugendia. Se on edelleenkin koulukäytössä.
Aurakatu 20 on jälleen Frithiof Strandellin kynästä lähtöisin olevaa tyylikästä jugendia ja valmistui v. 1904.
Aurakadun ja Maariankadun kulmassa (Aurakatu 13) sijaitsee entinen Suomalaisen Reaalilyseon uljas uusklassista tyylisuuntaa edustava koulurakennus – nykyisin nimeltään Gygnaeuksen ruotsinkielinen ala-asteen koulu. Se valmistui v. 1910 ja sen suunnitteli yliarkkitehti Jacob Ahrenberg.
Aurakatu 15’ssä sijaitsee harvinaisen komea jugend-talo, nimeltään Wuorilinna, jonka suunnittelija oli jälleen Frithiof Strandell. Se valmistui v. 1907.
Aurakadun huipulla sijaitsee alueen kruunun jalokivi; Turun Taidemuseo, joka on luokiteltu tavallaan sekatyylisesti kansallisromanttiseksi sekä joskus jugendiksi. Sen suunnitteli Turun toinen luottoarkkitehti, professori Gustaf Nyström. Museo valmistui v. 1905.
Tämä kuva näyttää talomme hiukan uudesta kulmasta – se on otettu Puolalan lukion (ent. Kauppaopiston talo) Maariankadun puoleisesta kulmasta eräästä yläkerran luokan ikkunasta.
Aurakadusta tehtiin tavallista leveämpi, boulevard-tyyppinen katu (puistokatu) sillä sen varteen istutettiin molemmille puolille katua puurivistöt v. 1911 – alun perin koko Aurakadun loppupäähän Kauppatorilta Taidemuseolle. Aikojen kuluessa kadun alapäätä hieman kavennettiin ja puut jouduttiin poistamaaan. Ne ovat vielä olemassa Maariankadun ja Torninkadun välisellä katuosuudella eli nykyään jo persoonallisesti muotoiltuja puita on 28 kpl jäljellä. Huomatkaa, että v. 1920 katu oli mukulakivetty eikä liikenne päätä huimannut – nykyään se on huomattavasti vilkkaampaa! Kuvassa oikealla näkyy talomme selvästi ja sen geometrinen kattoprofiili on hyvin esillä. Puutarhakadun varrella vastapäätä taloamme näkyy puutalo, josta sittemmin tuli alkuperäinen ”Suomalainen Pohja!”
Turkuseuran julkaisemassa kirjassa ”Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa” (Rauno Lahtinen ja Merja Otronen) kirjoitetaan seuraavasti: ”Arkkitehtuurissa 1900-luvun alun kaksi ensimmäistä vuosikymmentä olivat Jugend-tyyliä. Jugend koettiin Suomen omaksi rakennustyyliksi, minkä vuoksi se sopi loistavasti kansallisuusaatteen kyllästämään maahan…Parhaat tontit olivat lähellä puistoalueita, minkä vuoksi Turun mäkipuistojen reunoille nousi paljon jugend-rakennuksia.”
Näin hienossa seurassa sijaitsee meidän taloyhtiömme – AURAKATU 22. Talomme ei ole jugendia, mutta se ei ole myöskään funkista, vaan se on ”siltä väliltä”.
Talomme lähestyy arkkitehtuuriltaan hieman jo uusklassismia ja se rakennettiin uudella tekniikalla eli Tapani-laatoista v. 1919-20 ja siitä syystä talomme kuuluu Turun suojeltuihin rakennuksiin.
Tästä enemmän osiossa ”Talon historiaa”.
Aurakadun yläpää on Turun eräs tyylikkäimmistä jugendin kruunaamista katuosuuksista, toki kadun varrella on nykyään parissa kohdassa myös esimerkkejä kaupungin arkkitehtoonisesta monimuotoisuudesta.
Turun tunnetuimmat maamerkit on numeroitu seuraavasti:
1. Tuomiokirkko – 2. Taidemuseo – 3. Konserttitalo – 4. Kauppatori ja 5. Aurakatu 22.
Lähteet:
- ”Turku muuttuva kaupunki 1 -2”, Eva Latvakangas&Jonny Holmén&Kati Kivelä (Turun Sanomat)
- ”Kävely jugendtalojen Turussa” ja ”Kävely 1920-ja 1930-lukujen Turussa”, Rauno Lahtinen&Merja Otronen (Turkuseura)